Viiala on vanha teollisuuspitäjä, joka yhdistyi vuonna 2006 Toijalan kanssa ja muuttui Akaaksi. Viialassa toimi aina 1990-luvun lamaan asti kolme suurta tehdastyönantajaa: viilatehdas, vaneritehdas sekä nahkatehdas.

Viiala osakeyhtiö perusti suomen ensimmäisen lastulevytehtaan Viialaan vuonna 1956. Lastulevytehtaan tuotanto päättyi 1978, jolloin sen omistajana oli Oy Wilh. Schauman Ab. Viilatehdas siirsi toimintonsa yrityskauppojen myötä ulkomaille vuonna 1996. Viialan nahkatehdas kaatui konkurssin myötä 1995 ja vuoden 2004 lopussa UPM-Kymmene sulki Viialan vaneritehtaan.

Viialan nahkatehtaan julkisivu 1960-luvulla, jolloin rautatien pistoraide johti tehtaan pihaan

Viialan nahkatehtaan historia on värikäs. Sen asema koko Viialalle on ollut keskeinen pelkästään sijaintinsakin puolesta. Nahkatehdas sijaitsee alkuperäisellä paikallaan aivan Viialan keskustassa junaradan ja Haihunkosken risteymäkohdassa idyllisellä rantatontilla. Tehdas on toiminut samalla paikalla maamerkkinä jo lähes sadan vuoden ajan. Nykyisellään tehdas edustaa arkkitehtoonisesti teollisuusrakentamisen kerrostuneisuutta, jossa eri vuosikymmenien laajennusosat nivoutuvat mielenkiintoiseksi kokonaisuudeksi.

Nahkatehdas perustettiin 1920 -luvulla

Tehtailija Hugo Sandbacka osti Viialan kartanon 1921 ja rakennutti tehtaan ensimmäisen osan 1920-luvulla, jolloin rakennettiin tehtaan vanhinosa eli sisäpihan ympärille rakennetut tiiliset rakennukset.

Näkymä tehdassalista ajalta, kun nahkaa vielä tuotettiin useassa vuorossa

Sisäpihaan kuuluu suojeltu tiilinen savupiippu, joka kunnostettiin Pirkanmaan ympäristökeskuksen avustuksella vuosina 2005 - 2008. Myös muut alkuperäiseen osaan kuuluvat rakennukset ovat vielä selkeästi löydettävissä, vaikka rakennusten kattorakenteita on vilkkaiden kehitysvuosien aikana muutettu. Rakennusta on mm. korotettu ja lukuisia laajennusosia rakennettu.

Näkymä nahkatehtaan sisäpihalta syksyllä 2004, jossa tehdasmiljöön alkuperäinen henki on vahvasti läsnä

Aaltosen kenkätehdas osti nahkatehtaan

1920-luvulla Aaltosen Kenkätehdas Oy hankki omistukseensa Viialan Nahkatehdas Oy:n. Näin haluttiin varmistaa omavaraisuutta kengänvalmistuksen kannalta tärkeän raaka-aineen osalta. Yhtiöön kuuluivat Aaltosen kenkätehdas Oy, Sarvis Oy, Oy Lokomo Ab, Viialan nahkatehdas Oy, Korkeakosken kenkätehdas Oy, Attilan kenkätehdas Oy, KenkätehdasOy Solena ja Teknika Ab s.

Seurasi vahva kasvun aika. Vuonna 1933 on tehty ensimmäinen laajennus (vanhojen kuvien perusteella esimerkiksi nykyisen kaltainen savupiippu näyttää tulleen silloin). Seuraavat suuret laajennukset tehtiin 1950-luvulla, jolloin tehtaan vanhan osion ympärille rakennettiin uusia laajennusosia mm. rakentamalla uusia kerroksia sekä laajentamalla vanhan osion ympärille kokonaan uusia lisärakennuksia, joista viimeisimmät on rakennettu 1970- ja 1980-luvuilla.

Nahkatehdas 1960-luvun ilmakuvassa

Nahkatehdas konkurssiin 1995

Kun Viialan nahkatehdas ajautui konkurssiin laman jälkimainingeissa 1995, olisi rakennus varmasti autioitunut, joutunut huligaanien tuhottavaksi ja päätynyt lopulta purkukuntoon ellei nahkatehtaalla vuodesta 1967 asti työskennellyt "Nahkatohtori" Ismo Lumpiola olisi ostanut koko kiinteistöä tehtaan konkurssipesältä 1996.

Lumpiola otti vastattavakseen koko valtavan teollisuuskiinteistön huollon ja kunnossapidon. Kiinteistöyhtiön alkukuukaudet olivat ankaria: verottaja vaati tehtaasta varainsiirtoveroa sen entisen arvon, 10:n miljoonan markan mukaan, sähköliittymä maksoi 100 000 markkaa, jokainen öljykattilan käynnistys 2 500 markkaa. Verottajan kanssa löytyi kuitenkin ymmärrys pienemmästä verotusarvosta.

Projekti ei olisi ollut mahdollinen, ellei Lumpiola olisi keksinyt perustaa kiinteistöosakeyhtiötä. Tehdas jaettiin osakehuonoistoiksi, joita myytiin lähes omakustannehintaan paikallisille yrittäjille ja toimijoille.

Tiloissa toimii tällä hetkellä yli 70 yritystä, harrastepajaa sekä kulttuurialan toimijaa. Kuuluisimpia näistä ovat Viialan teatteri ja Pyryn torvisoittokunta, jotka osaltaan virkistävät myös koko Viialan alueen toimintaa.

Tehtaan sisäpihalla historiallisessa miljöössä järjestetään vuosittain runsaasti julkisuuttakin saanut vasenkätisten vestivaali, jossa esitellään suomalaisia vasenkätisiä julkisuuden henkilöitä ja jossa esiintyy vasenkätisiä muusikoita.

Kiinteistöä hallinnoi osakkaista perustettu hallitus, johon yhtiökokous valitsee vuosittain edustajansa. Nykyisen hallituksen yksi keskeisistä tavoitteista on siistiä tehdaskiinteistön pihaa sekä vaalia alueen historiallisia arvoja, joista tällä hetkellä keskeisenä hankkeena on vanhojen pieniruutuisten ikkunoiden kunnostus ja entisöinti.

Tehtaan konttorin neidit työssään, kuva luultavasti 1960 tai 1970-luvulta